siitä on kulunut melkein kaksi vuotta, kun viimeksi kirjoittelin blogiini. Jos totta puhutaan, en ole edes käynyt bloggerissa koko tuona aikana.
Elämäni on muuttunut jonkin verran tässä kahden vuoden aikana. Blogin kannalta tärkein muutos on se, etten enää ole ollut innoissani nukeista. Ehkä kasvoin niistä pois, kuka tietää. Nukkeni eivät enää ole osa arkielämääni, enkä niitä edes ajattele arjessani. Nukkeperheeni ei kuitenkaan ole muuttunut kumpaankaan suuntaan millään tavalla.
Joten miksi nyt tämä paluu? Siivoilin huonettani tässä äskettäin ja löysin nukkeni, joista tuli mieleen blogini. Päädyin siitä sitten blogiini lueskelemaan vanhoja postauksia, siitä sitten tuli yllättäen into kuvata nukkejani, joten tässä sitä ollaan. En osaa sanoa jatkuuko postailuni vai ei.
Kirjautuessani bloggeriin yllätyin positiivisesti, että osa seuraamistani blogeista ovat edelleen aktiivisia, nostan hattua sille.
En enää tunne olevani osa nukke-kulttuuria, tai miksi sitä ikinä sitten haluatkin kutsua. Yllätyin silti siitä, miten kaikki tiedot palasivat muistiini hyvinkin nopeasti pienen muistelun jälkeen. Kuvatessa huomasin kuitenkin, että tarkennus ja neitojen asettelu on hakusessa, jos ne nyt joskus olivatkaan kohdallaan. Hauskaa minulla siitä huolimatta oli, ja muistot nukkeilusta nousivat pintaan.
Saa nyt nähdä, mitä tämän harrastuksen tulevaisuus tuo tullessaan, jos enää mitään.
Saa nyt nähdä, mitä tämän harrastuksen tulevaisuus tuo tullessaan, jos enää mitään.
