Hei! Oonpa nyt taas sitten ahkera bloggaaja. Hehee...
Tänään oli sitten aivan kamala päivä, sain ihania uusia lempinimiä... Huoh. Ja muutenkin... Ei koulu nyt juurikaan ole mieleen, nyt vähiten kuin koskaan, mutta kaipa tuota syyslomaa pitää vain jaksaa odottaa...
Nukkeinto on korkealla, ja sen avulla olenkin selvinnyt synkistä päivistä.
Mutta siis vihdoin saatetaan kt päätökseensä! Jos et ole lukenut edellistä osaa, siihen pääset
tästä.
Puhuu, ajattelee, painottaa sanaa, *tekee*
Aamulla:
Ivy: Aah... Onpa lämmin!
Ivy: Mikä tämä on ja mistä se tähän tupsahti?
Dana: Tärisit niin ajattelin, et tuo voisi lämmittää.
Ivy: DANA! Missä helkutissa olet luurannut?!Olen etsinyt sinua kaikkialta!
Dana: Eikö piilosilla olla piilosilla? Taidan olla aika hyvä. *hymy*
Ivy: *huokaus* Voi yhden kerran! Tule, mennään sisälle!
Samaan aikaan sisällä:
Puhelin: PIIIIIRRRR!!!!!
Susan: Susan puhelimessa.
?: Päivää. Olen Norjan poliisista. Minua neuvottiin soittamaan tänne. Olemme löytäneet vanhempasi, he ovat nyt turvallisesti sairaalassa. Sairaalan väki pitää heistä huolen.
Susan: Voi kiitos!! Saisinko sairaaalan nimen?
Susanin ääni: Selvä. Kiitos vielä kerran! Kuulemiin.
Dana: SUSAN! SUSAN! SUUUUUSAAAAN!!!!!
Dana: *Hali*
Susan: *Hali* Dana? Ooh! Hienoa Ivy! Löysit hänet.
Ivy: Joo joo! Missä on ruokaa?
Susan: Ööö.. Tuolla kaapissa.
Susan: Oletko kunnossa Dana? Onko sinulla nälkä?
Dana: Ei, olen kunnossa! Minulla oli hauskaa! Leikimme piilosta Ivyn kanssa!
Dana: Leikitään uudelleen Ivy! Uudelleen!
Ivy: Pää kiinni....
LOPPU!
Mitä miletä olette? Oliko kt siedettävä?
Olin kaaaauan sitten kesälomalla
Amyn luona ja silloin vaihdoimme Ivyn sekä Amyn Lanan peruukkeja. Lopputulos oli aika.... mielenkiintoinen....
Ivy näyttäää aika....
Lana taas on ihan siedettävän näköinen. ;D
Kuten joku tarkka huomasi, tyttösten vaatteet vaihtuivat jossain vaiheessa. Olen erittäin pahoillani siitä! Tämä johtuu siitä, että loppuvaiheen kuvat kuvasin sinä päivänä, kun sain uudet peruukit tytöille, eli aika kauan sitten. ;)
Nähdään taas pian! :)
