"Persoonaan voi kätkeytyä monta piilotettua ajatusta"

Puhuu, ajattelee, *tekee*, painottaa sanaa

TÄSTÄ edelliseen osaan.

Susan: *näkee itsensä*

Susan: *huutaa* Hei, kuka olet?

Susan nro1: Olen Susan... Olenko lihava? Olen. Tietenkin olen.

Susan nro2: Älä valita! Ja puhu hiljempaa!

Susan nro3: *itkee* Olen pettymys muille! Minulla ei ole arvoa, olen näkymätön.

Susan nro2: Älä sinäkin nyt aloita...

Susan nro4: Hei hei! Älkääpäs nyt tapelko!

Susan nro1: Minun pitää laihduttaa.

Susan nro3: Mulla on huono olo.

Susan nro4: Hei! Olkaapas positiivisempia!

Susan nro2: *hakkaa päätä kiveen* Ei juma....

Susan nro1: *itkee*

Susan nro3: *ulvoo*

Susan nro4: No no... enhän minä teitä molempia ehdi lohduttaa...

Susan nro2: Herätkää jo!

Susan: Lopettakaa!

Susan nro2: Voi voi, nytkö alkoi ihan pelottaa...

Susan nro1: Mä oon lihava!

Susan: *kaatuu polvilleen*

Susan nro3: Mulla ei ole ketään.

Susan: *kaatuu maahan*

 

~

~

~

 

 

Livian: *tarttuu peiliin*

Ääni: Petit minut...sisko.

 Livian: Rachel?

Ääni: Odotin sinua kotiin...odotan yhä.

Livian: Mutta pöllö...

Ääni: Sinä petit minut.

Livian: En tarkoituksella! Syy ei ollut minun.

Ääni: Joka ilta itken itseni uneen, miettien missä olet, huolestuneena. Ja sinä saat minut tuntemaan niin. Olet itsekäs. 

Livian: Rachel! Lopeta.

Ääni: Enkö ollut tarpeeksi arvokas, jotta olisit palannut luokseni?

Livian: Olet tietenkin!

 

*hiljaisuus*

Livian: Rachel?

Livian: RACHEL?

 

~
~
~
 

 

Dana: *tärisee*

Dana: *avaa silmänsä säpsähtäen*

Dana: Randy, olet minulle velkaa. Menetin osan elämästäni ja itsestäni sinun takiasi.

Dana: Mutta nyt minä muistan....

Dana: ....ja annan anteeksi.

 

Tiedän, että Susanin kuvat on karmaisevia, ja oon todella todella pahoillani! Halusin kuitenkin postata ennen Pariisiin lähtöä, enkä millään ehtinyt enää ottaa uusia kuvia, kun kuvien surkean laadun huomasin koneella. Anteeksi siis tästä.

Nähdään taas pian! <3

 



Kentsu hiippailee raidallisissa sukissa metsässä

Amyn hurmaava Kevin tallusteli metsässä suloisilla sukillaan! <3

Puhuu, ajattelee, *tekee*

 

Dana: *kävelee*

Ivy: *kävelee*

 

Susan: *näprää lehteä kädessä*

 

Livian: *vilkuilee ympärilleen*

 

Velho: Tiedätte miksi olette täällä.

Kaikki: *katsovat ilmeettömästi*

 

Velhotar: Sääntöjä on vain yksi, kuuntele sydäntä. Matkan aikana teidän kuuluu tehdä uhrauksia, vaikeita päätöksiä.

 

 

Velho: 3:n puhtaan teon jälkeen teidät "sylkäistään" ulos ulottuvuudesta.

 

Velho: Teidät sijoitetaan eri paikkoihin, loput teidän on selvitettävä itse.

Velho: Onnea matkaan. Tarvitsette sitä...

Velho: *taikoo*

 

 



Dana: *avaa silmänsä*

Dana: Missä olen?

Hahmo: Olet sydämesi kolkassa, paikassa, jossa demonisi asustavat, paikassa, jota et tunnista itseksesi.

Dana: Mutta...täällähän ei ole värejä, ei iloa, ei naurua.

Hahmo: Sinun täytyy oppia tuntemaan ja tunnistamaan tämä osa itsestäsi, ennen siirtymistä seuraavalle tasolle. Tasolle, joka on teidän kaikkien neljän yhteinen.

Dana: Enkö tunne itseäni?

 

 

~

~

 

Ivy: *käpertynyt*

Ääni: Ivy...

Ivy: *avaa silmänsä*

Ivy: Äiti!? Äiti, missä olet!?

Ääni: Olen sydämessäsi.

Ääni: Näissä lehdissä, ilmassa, kaikkialla.

Ivy: Äiti, mitä teen?

Ääni: Itket pois...tuskasi.

Ivy: Mutta...?

Ääni: Minulla ei ole enää aikaa. Hyvästi Ivy.

Ivy: Ei äiti! Älä mene!

Ivy: *laskeutuu polvilleen ja itkee*

 

 

Tässä oli sitten ensimmäinen osa kuvatarinaa! Mielipiteitä? 

Lupasi siinä joulun jälkeen, että seuraavaan kuvatarinaan panostan, ja minun kyvyilläni ei tämän parempaa ikävä kyllä saa.

 

Rose ei mitenkään liity tähän juttuun, hän vain "näytteli" hahmon osan.

Ja kiitos paljon Amylle joka lainasi omaa Lucyaan tarinaan! Lucy ei siis omana itsenään liity tarinaan.

 

En ole täysin varma ehdinkö pakkaamiselta ym:lta postaamaan, niin ilmoitan jo nyt, että olen 7.7-11.7 Pariisissa! Taaskaan en voi nukkea mukaan ottaa, mutta teen sitten samanlaisen postauksen Pariisista, kuin tein Tanskastakin. Toivottavasti seillä sitten edes on hyvä sää, kun täällä Suomessa ei juurikaan aurinkoa nää.

Nähdään! ♥